Kirkkoherra ehdokkaat kuultavina

Tänään, pyhän Andreaksen muistopäivänä, oli seurakuntalaisilla mahdollisuus kuulla Helsingin kirkkoherran vaalissa ehdolla olevia ehdokkaita. Etukäteen lähetetyt (ja osin tilaisuudessa esitetyt) kysymykset ehdokkaille esitti tilaisuuden vetäjänä toiminut Tapio Aaltonen Novetos Oy:stä. Tässä muutama kommentti ehdokkaan näkökulmasta. Ensinnäkin tilanne oli hyvin rakentava ja ulkopuolinen vetäjä varmisti, että kuulemisessa noudatettiin normaalia työhönottohaastattelun periaatteita: fokus oli kirkkoherran tehtävien hoidossa ja siihen olennaisesti liittyvissä asioissa. Kannatan kirkkoherran vaalin säilyttämistä seurakuntalaisilla. Kansanvaalin haasteena on kuitenkin kartoittaa aidosti ehdokkaiden osaamisalueet, joita vaaditaan tehtävän menestyksellisessä hoitamisessa. Tämän kaltainen kuulemistilaisuus on hyvä työväline edellä mainitun asian selvittämiseksi. Emme saaneet kysymyksiä etukäteen tietoomme. Tilaisuudessa kuitenkin ilmeni, että olimme hyvin pitkälle samaa mieltä useimmista asioista. Välitön palaute liittyi lähinnä siihen annoimmeko vastauksen esitettyihin kysymyksiin. Itse luotan kuulijoihin: he varmaan saivat kuullun perusteella riittävän kuvan kunkin ehdokkaan asiavahvuuksista. Seikat, jotka mielestäni toivat esille ehdokkaiden erovaisuuksia, liittyivät kysymyksiin työhyvinvoinnista ja työyhteisöstä. Aiheet olivat minulle mieleen ja olisin jatkanut niistä pitempäänkin. Työhyvinvointi on ikään kuin kuumemittari, joka kuvaa sitä, miten työntekijät jaksavat. Hyvinvoiva työyhteisö on niin seurakuntalaisten kuin työntekijöiden oikeus. Työyhteisön hyvinvointiin panostaminen antaa edellytykset hyvään palvelutasoon seurakuntalaisille. Helsingin seurakunta on kooltaan aivan omaa luokkaansa. Yksistään minun nykyisin johtamani diakoniatiimi on työntekijämäärältään suurempi kuin tavanomainen ortodoksinen seurakunta Suomessa. Hyvässä johtamisessa vaaditaan aitoa esimiesosaamista, pelkkä hyvä tahto ei yksistään riitä.