Juhlaa ja hämmennystä

Olemme viettämässä juhlakautta jonka päätteeksi on helluntai: Pyhän Hengen vuodattamisen juhla. Meidän on todellakin syytä rukoilla Totuuden Henkeä tukemaan meitä jokaista pyrkimyksessämme hengelliseen elämään. Olen hyvin huolestunut siitä, että julkinen keskustelu ortodoksiasta tällä hetkellä liittyy lähes yksinomaan kahteen henkilöön ja heidän suhteeseensa kirkkomme päätöksiin. En tiedä kuka/ketkä ovat aloitteellisia tämän julkisuuden suhteen, mutta suren sitä, että se valtava rikkaus, joka kirkkomme perinteessä on tarjolla, ei näytä tällä hetkellä kiinnostavan "suurta yleisöä". Yksilökeskeisyys on tälle ajallemme tyypillistä. Maailmaa hahmotetaan ja elämää eletään yksittäisten "sankarien" kautta. Virtuaalitodellisuus antaa tilaa kuvitteellisuudelle myös elävässä elämässä. Kirkon sanoma yhteisöllisyydestä ja pelastusta edistävästä kuuliaisuudesta ovat hukkumassa minä, minä, minä huutoihin. Ja samalla kaikki toiminnot kirkossa jatkuvat, palvelukset toimitetaan, rukoukset luetaan jne. Olkoon Pyhä Henki meitä vahvistamassa, jotta keskittyisimme olennaiseen: pelastukseen Kirkossa.