keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Vuoden 2008 kirkolliskokous ohi

Tänään 26.11. päättyi sunnuntaina alkanut kirkolliskokous. Kokoontumisen yhteydessä muistettiin 90 vuotta sitten annettua itsenäisen Suomen ensimmäistä astetusta ortodoksisesta kirkosta. Se määritteli kirkkomme aseman osana suomalaista yhteiskuntaa. Ekumeenisen patriarkan myöntämä autonomia vuonna 1923 vahvisti kirkon toimintaedellytyksiä. Sunnuntaina tätä asetuksen antamista juhlistettiin juhlaliturgialla, jossa palvelemassa olivat KP arkkipiispa Leo, KP metropoliitta Panteleimon ja KS piispa Arseni. Juhlaistunnossa puheen piti eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Jo sunnuntai-iltana alkoi kuitenkin myös varsinainen kirkolliskokoustyöskentely. Toimin aikaisempaan tapaan talousvaliokunnassa ja sen puheenjohtajana. Tälläkin kertaa työtä kirkon keskusrahaston talousarvion laatimisessa riitti. Hyvä pohjatyö oli tehty ja kokouksen aikana taloudenhoitaja Paavo Kokotti antoi taustatuen. Talousvaliokunta teki pitkää päivää ja sai mietintönsä valmiiksi tiistai-iltana. Valiokunnan esitys hyväksyttiin yksimielisesti keskiviikkoaamun täysistunnossa. Tämän vuotisessa työskentelyssä oli merkille pantavaa erittäin avoin ja yhteiseen hyvään pyrkivä samansuuntainen työskentely. Valiokuntakeskustelussa oli toki erilaisia mielipiteitä, mutta myös rakentavaa halua kuunnella toisia ja kykyä päätöksentekoon. Talousvaliokunta oli haastavan tehtävän edessä: taloustilanteen muutos vaikuttaa myös kirkon talouteen heikentävästi. Arvokeskustelua käytiin ja tarkan harkinnan jälkeen päädyttiin takaamaan mm. järjestöille toimintaedellytykset pitämällä avustukset vuoden 2008 tasolla. Seurakunnilta kerättävän keskusrahastomaksun nostamisella (edellinen muutos vuonna 1984) kustannetaan Kuopioon perustetun kaikkia seurakuntia palvelevan keskusrekisterin kustannuksia. Uusi asia kokouksessa oli myös valiokuntien puheenjohtajien aiempaa tiiviimpi yhteistyö. Kiitokset isät Mikko Kärki ja Rauno Pietarinen sekä Heikki Piiroinen! Itse olen iloinen talousvaliokunnan työskentelyn hyvästä hengestä ja osaamistasosta. Talousvaliokunta, jossa olen toiminut kymmenen vuoden ajan, ei koskaan aiemmin olen saanut työstään niin suuria kiitoksia kuin tällä kertaa. Muutenkin kirkolliskokousta leimasi yhden aloitteen peräänkuuluttama hyvä hallinto, läpinäkyvyys ja päätösten perustelu. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleet uusi laki ja kirkkojärjestys ovat luonneet hyvät edellytykset kirkolliskokoukselle toimia aidosti kirkkomme ylimpänä päättävänä elimenä.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Olen todella tyytyväinen kirkolliskokouksen ja etenkin talousvaliokunnan työskentelyyn. Nyt talousvaliokunta ottaa käyttöön kirkon hallinnon ja talouden kehittämiseen keinoja, joita suuressa toiminnallisessa ja taloudellisessa vastuussa olevat yhteisöt ja yritykset käyttävät: auditoinnin ja sisäisen valvonnan. Hyvä ja asiallisesti valvottu taloudenhoito on tärkeä signaali myös valtiovallan suuntaan. Se herättää luottamusta ja varmistaa osaltaan kirkon määrärahan saantia jatkossakin.
Kirkolliskokous on myös kokonaisuudessaan ottanut sen paikan, joka sille lain mukaan kuuluu: kirkon hallinnon ylimmän johtamisen.
Se, mitä edellä kerroit, on osoitus kypsyydestä tähän tehtävään.
Puheenjohtajalla on suuri merkitys valiokuntatyöskentelyssä. Itselläni on myös siitä kokemus. Ilmeisesti olet onnistunut hyvin! Onnitteluni!