Johtamistyhjiö, jonka oireina voi havaita
- toimimaton tai valheellinen resursointi ja priorisointi
o koordinoinnista vastaava organisaation keskus saa väärää tietoa, ymmärtää havainnot väärin, eikä tehtyjä päätöksiä kyetä toteuttamaan
o todelliset päätökset tapahtuvat lattiatasolla tai vaikutusvaltaisten pelureiden epävirallisissa keskusteluissa
o korkeamman statuksen johtajat sanelevat mahdottomia vaatimuksia, jotka eivät toteudu: kaikki pettyvät
o rinnakkaiset projektit kilpailevat toisiaan vastaan
o koska jännitteet vaikuttavat organisaation joka solussa, tapahtuu alakulttuureihin jakaantuminen pienimmissäkin organisaation osissa
Setälän mukaan strategiatyöskentelyyn liittyvä merkityksen anto tarkoittaa yhteyden säilyttämistä perustehtävään ja oman ammatti-identiteetin vahvistamiseen. Kyseessä on ennen kaikkea mielensisäinen prosessointi, jolle pitäisi löytyä uudenlaisia vuoropuhelun muotoja ja tilanteita.
Kirkon organisaatiotasolla kyse on
koko systeemin hahmottamisesta,
siitä miten synkronisoidaan, tahdistetaan
ulkoiset muutokset, johtaminen, työkäytännöt ja henkilökohtaiset kokemukset.
Avoimuus – menestyminen postmodernissa maailmassa edellyttää suurempaa avoimuutta sekä ulkoisen että sisäisen todellisuuden suhteen.
Päätöksen teossa tarvitaan sekä tunnetta että harkintaa. Päätösten valmistelu, perustelu ja toimeenpano tulee olla johdonmukaista.
Vaatimus päätösten nopeudesta merkitsee usein niiden perusteiden pinnallistumista: valintojen seuraamusten pohtiminen entistä tärkeämpää.
Kirkon työssä tyypillinen rituaalista ja teologiasta työyhteisöön siirtynyt riippuvuuskulttuuri johtaa helposti avuttomuuden tilaan. Tämä saattaa johtaa passivoitumiseen.
Mitä syvemmässä regressiivisessä tilassa alaiset ovat, sitä sokeammin he uskovat johtajaansa ja jäävät tyytyväisiä odottamaan valmista.
Siunauksellista suurta viikkoa toivottaen i Markku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti